kööpenhaminasta: hygge og hyldeblomst

Terkkuja Tanskanmaalta! Täällä kaikki mallillaan.

Ajantaju on ihan hukkateillä. Päivät vaa jotenkin lomittuu toisiinsa eikä oikein enää hahmota, mitä tapahtu millonkin. Toisaalta tuntuu, et tänne vasta tultiin, toisaalta tuntuu, et joistain jutuista on jo iäisyys. Emmää sit tiär. Puol vuotta vaihdossa ei sittenkään taida olla aika eikä mikään.

Mun ensimmäisen bilsan kurssin luennot loppui täl viikolla. Nyt edessä olis vielä esseen kirjotus (välttely on tällä kertaa ottanut muotonsa mm. kevätsiivousvimmana ja eriahkerana tanskan opiskeluna) ja sitten tentti. Vähän tuo kuumottelee, täällä kun tentit on monesti suullisia. Saa nähdä, saako suomityttö mitään järkevää ulos suustaan heh. Jos ei hyvää arvosanaa irtoa, niin varmasti ainakin aivan uusi kokemus.

Tankan opiskelu ja leffakurssikin jatkuu seuraavaan jaksoon, molemmista yhtä innoissani edelleen. Siistiä ja motivoivaa huomata, miten kieltä ymmärtää koko ajan enemmän ja enemmän. Lukeminen on helpottunu jo tosi paljon, kuunteleminen puolestaan aiheuttaa aika ajoin pieniä turhautumisen puuskia. Kööpenhaminassa on kai kuulemman vielä joku aika vahva murre, mikä ei helpota hommaa yhtään. Mut en aio luovuttaa! Koska tunneilla käyminen kahdesti viikossa ei luonnollisestikaan riitä, on Valby-perheen 10-vuotias pikkuveli ottanut asiakseen auttaa vähän lisää. Tällainen maailman suloisin opgave löytyi mun pöydältä yks ilta kun tulin kotiin:

Viime viikonloppu oli ihan erionnellinen. Yläkaupungin Koistiska tuli viettämään pitkää viikonloppua tänne meidän luo. Parasta oli, et Sofia tunsi kaupunkia jo ennestään, joten ei ollu mitään tarvetta aikataulutetulle turistijuoksentelulle. Sen sijaan harhailtiin Vesterbrossa, istuskeltiin puistoissa, kahviloissa, ravintoloissa ja siskonpedissä, juotiin hyldeblomstia (suomeksi kai seljankukkamehu), syötiin puuroa, treenattiin tanskaa, parannettiin maailmaa ja oltiin vaan ihan kiireetönnä. Ihanaa miten itelläki oli niin paljon freesimpi fiilis viikonlopun jälkeen, vähä ku itekki ois ollu lomalla, ei voi ku kiittää.

Bang og Jensen -sunnuntai Rajun kanssa.

GRØD og morgenmad.


Humlehavenin flika.

Ja ollaanhan tääl kaikenlaista muutakin touhuttu. Vähän parhaita paloja nyt tähän.

Meerillä oli vieraita ja lähdettiin porukalla käymään Carlsbergin museolla.

Suositus olusen ystäville, ja no muillekin.

johan oli kaljapullokokoelma.


Meerin kanssa yhdet herra Jacobsenille.

Käytiin kaverin synttäriyllätyksenä baletissa Det Kunglige Teaterissa. Pieni pettymys koettiin, ku esitys ei ollutkaan tavallista balettia. Naistenpäivän kunniaksi oli jokin erilainen esitys, paljon puhetta (kaikki ohi), aika vähän tanssia. Mutta vanha teatteri oli mielettömän hieno paikka nähdä ja olipahan vähän astetta fiinimpi perjantai-ilta. Näytöksiin myydään opiskelijalippuja, jotka on oikeesti halvempia ku vaikka elokuvaliput. Uudestaan aion ehdottomasti mennä, ens kerralla kuitenkin ihan tanssia vaan.

Nyt tääl on taas tavalliseen tapaan ihan tuulista ja sateistakin, mut edeltävinä viikkoina oli monta mielettömän keväistä päivää. Auringossa niin lämmin, ettei takki pääl pysty olemaan. Auringolaskun jälkeen tosin jäätyy. Erityisesti jäi mieleen yks huippu sunnuntai. Aamulla mentiin vegaanibrunsille paikalliselle nuorisotalolle. Kaikkia tällasia tapahtumia muuten löytyy, ku vähän viittii tonkia, säästyy pitkä pennonen ja näkee kaikkea erilaista. Brunssin jälkeen järville paistattelemaan. Siltojen reunat oli ihan täynnä porukkaa, musiikki soi ja ai että. Iha hullua, et reipas kuukausi sitten samassa paikassa otetussa kuvassa kaikki oli vielä ihan lumesta valkosena ja järvi jäässä.

Roxana, jeg, Francesca og Nørrebro.

Postimies on taas tuonut ainakin kotoista leipää, suklaata, musiikkia, itkettäviä kirjeitä ja paljon muuta. Ihana äiti koittaa tehdä varmaan jotain puolen vuoden pakettien lähetysennätystä. Halaukset ja pusut näistä kaikista, ootte huippuja ja mielessä jok ikinen.