kyl äiti tietää

Melkein jo meinas iltaa kohden alkaa harmittaa kaiken maailman raportit ja deadlinet ja vaikeat tilastoanalyysit ja kiukuttelevat word-tiedostot ja kovapäiset peedeeäffät ja epäselvät kyyhkysten ääniraidat ja hajonnut reppu ja pohjaton nälkä.

Mut sit pääsin pääsin kotiin

ja kattokaa ny mitä postimies oli tuonut!

Iha oikeet ruisleipää.

Lähti nälkä, muistin taas aamuisen Bob Dylan Suomeen -onnen

ja samalla unohdin kaikki harmitusasiat.

Mange tak, mor. <3

tuntuu ihan huhtikuulta

Kuulumisia täältä Københavnista!

Ajatukset on vähän sunnuntaisumussa, mutta yritän nyt kuitenkin (koska lukemisen tehokasta välttelyä esiintyy näköjään maassa kuin maassa).

Viime viikonloppuun kuului muun muassa tällaista kivaa:

Keikka Mojo Blues Barissa. 

Ihan erinasta paikka, keikkoja melkeen joka ilta, tonne mennään pian uudestaan.

iha onnellinen Mojo:ssa.

Tyylikkään rento tanskalainen sunnuntai ei ole toki mitään ilman, että sen aloittaa brunssilla parhaiden tyyppien kanssa. Tämä on niitä huippujuttuja, joihin voisi ihan tottua tavaksi asti, mut kukkaro voi olla vähän toista mieltä heh. Viime sunnuntai startattiin Kalaset nimisessä raflassa. Ihanan omaperäinen ja jälleen hullun kotoisa mesta, seinät täynnä vanhoja radioita ja ruokakin oikke hyvää (vegaaninutellaa, hoi)!

krammarei.

 

Aikomuksena oli mennä brunssin jälkeen museoon, mut koska kerranki ulkona paistoi aurinko, vaihdettiin suunnitelmat ulkosalla hengailuun. Kierreltiin järvillä ja käytiin Kööpenhaminan yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Puutarha sijaitsee ihan keskustassa, tosi kaunis paikka ja mielettömästi nähtävää. Kierreltiin siellä ja haaveiltiin, miten siisti paikka se on keväämmällä. Ja mikäli näitä näkyjä on uskominen, ei se kevät kovinkaan kaukana voi olla.

  

 Fiilis oli ihan mieletön, keskellä helmikuuta tuntui ihan huhtikuulta! Linnut laulaa ja aurinko nousee joka aamu aikasemmin. Välil ei tarvii edes hanskoja ku on nii lämmin ujujuii. Tuommoset päivät, joita on nyt ollut koko enemmän ja enemmän, laittaa kyllä hymyilemään, ihana Kööpenhamina. Mutta älkää toki liikaa kadehtiko, kyllä täällä edelleen sitä tyypillistä tuulta, (kaato)sadetta ja harmautta piisaa. Ja sillon ei kyllä tunnu huhtikuulta, marraskuulta lähinnä.

Kuluneen viikon aikana

söin ekan Smørrebrødini täällä (ihan hyvää),

tehtiin kurssihommia tällaisten otusten kanssa

(eivät peloista huolimatta purreet, ku pidettiin hännistä kiinni hähä)

 

ja pidettiin Valbyssä Suomi-illallinen! Perunamuusia (tätä olikin jo ikävä aijai), sienikastiketta, "rieskoja", pannukakkua, parhaimpia tyyppejä ja hiton kovaa kiitävä aika. Huippuilta siis, mange tak!

Keskiviikkona alkoi Danish Cinema -kurssi. Oli ihan mielettömän hauskaa ja mielenkiintosta, mutta samalla myös tosi outoa. Kun on tottunut siihen, et omat luennot on aina biologiaa tai tilastotiedettä tai kemiaa tai jotain muuta vakavaa tiedesettiä ja yhtäkkiä istuu kuuntelemassa luennoitsijan puhetta siitä, miten Asta Nielsen oli ensimmäinen oikea elokuvanäyttelijätär ja mitkä elokuvat nimettiin ehdokkaiksi Cannesiin, on vähä ihmeellinen fiilis, et tästäkin voi tienata opintopisteitä haha.

Tanskan kurssin päätyttyä ajattelin, et tanskan opinnot sais mun osalta jäädä siihen. Nyt jälkeenpäin tuli kumminkin semmonen fiilis, et olis hienoa oppia lisää ja osata edes hiukan arkipäivätanskaa, jota uskaltais käyttää täällä elellessään. Alkoi siis kaduttaa moiset päätökset ja hetken mielijohteesta teinkin ilmottautumisen seuraavan tason kurssille. Huomenna alkaa, jeheei. Mut yksi tärkeä sääntö pitää muistaa: tanska ja ruotsi eivät edelleenkään ole sama kieli.

Postiluukku on kolahdellut aika ahkeraan täällä, rakkaimmat kiitokset siis jokaikisestä Suomi-paketista ja -kirjeestä, olette maailman huippuja! Ja jos yhtään tuntuu siltä, et nyt on kommentin paikka tai jos jolle kulle vaihtoon hakijalle tulee mitään kysymyksiä mieleen, niin tänne vaan kaikki, enemmän ku mielellään.

Ajatuksia ja halauksia, 

Sonja

kevätlukukausi ja kananpoikia

Kauan on taas kulunu aikaa, ku viimeksi ehdin tänne kirjotella. Aika vaan tuntuu menevän ihan hullun nopeeta ja koko ajan riittää tekemistä. Huomenna jo mun viides viikko täällä pulkassa! Tosin vieläkin tuntuu siltä, et kaikki uus, vieras ja jännä väsyttää ihan hulluna, vaikka siistiä onkin. Tosin nyt, ku kevätlukukausikin on virallisesti startannut, alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, et alkaa päästä arkeen kiinni täällä, ja hyvä niin, alkoikin se lomailufiilis jo riittämään he.

Tanskan kurssi loppui siis viime viikon tiistaina suulliseen tenttiin. Tentit meni paremmin ku odotinkaan, ja kokeiden jälkeen lähdettiin juhlistamaan kaikkien onnistumista ruualla Cafe N:ssä (vegaaniravintola Nørrebrossa, jees!) ja muuten vaan fiilistelemällä ja ihmettelemällä uuden näköistä, lumista Kööpenhaminaa. Tyypit oli ihan innoissaan jäätyneistä järvistä, mut suomalaisena ilonpilaajana ilmoitin, ettei parissa plusasteessa jään päälle kannata lähteä kävelemään.

lunta !

Samoilla huudeilla eksyin kerran Kööpenhaminan suurimmalle hautausmaalle, Assistens Kirkegårdille. Fiilis siellä oli jotenkin tosi erilainen, mihin on Suomessa tottunu, ihmisiä lenkkeilemässä ja lapsiperheitä leikkimässä ympäri hautausmaata. Tänne hautausmaalle on haudattu myös pienen merenneidon isä H. C. Andersen. Taitaa olla aikamoinen turistinähtävyys, ympäri hautausmaata oli opastekylttejä, jotka näyttivät, missä suunnassa Anderssenin sedän hauta sijaitsi. Itseltä tämä jäi näkemättä tällä kertaa, oli niin kylmä, että oli pakko kömpiä viereiseen kahvilaan, Mellemrummetiin lämmittelemään. Se osoittautuikin ihanaksi Rauman kahvila Sopin Köpis-serkuksi, tuntui kodilta.

Assistens Kirkegård

kotoisasti Mellemrummetissa

Keskiviikkona alkoi Sciencen tiedekunnan orientaatiopäivät vaihtareille. Olo oli vähän ku fuksilla kaiken sen uuden infon kanssa, mutta oli mielettömän siistiä tavata muita Sciencen vaihtareita! Yhtään toista ekologinrenttua en kurssikaveriksi löytänyt (mahdollisuus siis tutustua tanskiksiin kursseilla!), mutta paljon hyviä tyyppejä kumminkin. Mentorit oli nähnyt mielettömästi vaivaa ja järjestäny meille kaikenlaista kampuskierroksista illanistujaisiin.

Perjantaina iskisin sitten kauan kolkutellut kuume, joten jouduin skippaamaan viimeisen orientaatiopäivän ja lepäilemään kotona viikonlopun yli. Lauantaina tosin vähän huijasin ja lähdettiin porukalla yhden kaverin luokse syömään. Ollaan viritelty vähän sellaista, et jokainen kutsuu vuorollaan kylään ja kokkailee jotain, mistä tykkää tai mitä kotona yleensä syö. Meerin kanssa aiotaan pistää kunnon perunamuusibibikset pystyyn lähiaikoina täällä Valbyssa! Kokkailu isommalla porukalla on ihan hullun kivaa, ja toki myös halvempi vaihtoehto ulkona syömiselle. Kiukkua kokkailuun liittyen aiheuttaa vähän se, ettei esimerkiksi soijarouhetta tunnu löytyvän koko kaupungista. Tykkäävät kai ihan liikaa lihasta täällä.

Tämän viikon maanantaina starttasi virallisesti kevätlukukausi. Mulla on ensimmäisessä blockissa kaks kurssia, Social Behavior and Communication ja Danish Cinema. Tiistaina mulla oli ensimmäinen käyttäytymiskurssin luento. Luennot pidetään pohjoisella kampuksella (Nørre Campus) Universitetsparkenilla, jonne on kämpiltä matkaa 8,5 kilsaa, eli matkaan saa varata reippaan puoli tuntia huh. Vähän kauhistutti, ku aikataulun mukaan luentojen pitäis alkaa kahdeksalta, mutta onneksi alotellaankin vasta yhdeksältä. 

Jo ekan päivän jälkeen selkis, et meininki täällä on hiukan eri, mihin kotona on tottunut. Kaks kertaa viikossa luentoja, joiden jälkeen keskusteluryhmät, joissa on tarkotus käydä läpi artikkelit, jotka sille päivälle on ollu luettavaksi. Sen jälkeen käydään artikkelit vielä läpi koko ryhmän kanssa. Kerran viikossa on näiden lisäksi sitten käytännön kokeet, joissa aina suunnitellaan ja toteutetaan jonkin sortin käyttäytymiskoe. Omalla ajalla lueskellaan läpi sitten vielä kurssin kirja (joka piti ostaa itse, sillä kirjastossa yleensä kuulemman vaan pari surkeaa lukusalikappaletta). Eli vaikka näyttää, että kalenterissa on aika paljon tyhjää, on todellisuus vähän eri, ku itsenäisen työn määrä täällä tosi suuri. Oon kuitenkin varma, että tällä tavalla oppiikin ihan eri tavalla ja syvällisemmin. Ja just tämän takia en hamstrannukkaa kalenteria täyteen, et voin nyt keskittyä täysillä näihin pariin. Torstaina oli ensimmäisten kokeiden vuoro, luokkahuoneessa odotti kova piipitys.

 

eivät olleet oikein halukkaita osallistumaan meidän kokeeseen.

Saatiin ryhmissä suunnitella millainen koe noilla kananpojilla tehtäisiin ja sitten lopuksi valittiin paras, jonka kaikki ryhmät toteutti. Ihan hullun siistiä päästä testaamaan käytännössä sellasia juttuja, joita tähän asti on lueskellu vaan kirjoista. Seuraavilla kerroilla olis vuorossa ainakin hiiriä ja kyyhkysiä, jumpe.

Illalla käytiin viimein testaamassa Grød Nørrebrossa. Kyseessä on siis mesta, jonka ruokalistalta löytyy erilaisia puuroja. Söin jonkin sortin punajuuririsottoa ja jälkkäriksi omanapuuroa, ihan mielettömän hyvää ja suloinen paikka ja oiettä, ehdottomasti uudestaan!

Eka kouluviikko pulkassa, 
perjantai, 
Työn alla kuuluu Köpiksessäkin 
ja illalla tiedossa keikka blues-baarissa.

J E A.